Pään asento

TAYSissa vuodesta 1987 Lastenklinikalla, fysiatrian osastolla toiminut fysioterapeutti Ritva-Liisa Seppänen vastaa 2.1. - 31.1.2007 välisenä aikana keskosten liikunnan kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Ritva-Liisa on työskennellyt lasten neurologisella osastolla ja on nyt fysioterapeuttina vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla.
Hän ei voi vastata tai ottaa kantaa yksittäisten lasten yksilöllisiin ongelmiin, jotka vaatisivat lapsen tapaamisen henkilökohtaisesti.
Palsta lukitaan 1.2.2007 ja kaikki kysymykset ja vastaukset jäävät keskustelupalstalla avoimesti luettaviksi. Palsta on avoin myös rekisteröitymättömille käyttäjille.

Valvoja: Ylläpito

Vastaa Viestiin
rajala
seniori
Viestit: 251
Liittynyt: 09 Touko 2006, 23:39
Viesti:

Pään asento

Viesti Kirjoittaja rajala » 19 Tammi 2007, 21:14

Meillä jo 4v reipas tyttö, syntynyt 32+5. Vauvana oli hypotoninen ja "pää raskas", eli meni pitkään ennenkuin jaksoi kannatella päätä. Vauva-ajoista lähtien pää kääntynyt nukkuessa outoon asentoon. Eli kyljellä nukkuessa pää ikäänkuin retkahtaa taakse, jolloin niskaan tulee lähes suorakulma. Myös nukahtaessaan autossa saattaa pää retkahtaa taakse ja nenä sojottaa kohti kattoa. En oikein helpommin osannut selittää asiaa. Välillä olen miettinyt, onko tuosta asennosta haittaa, esim. voiko tulevaisuudessa aiheuttaa niskakipuja. joka tapauksessa aika pahan näköinen nukkuma-asento tytöllä on.
Laura 18.12.02 rv 32+5
Petteri 28.3.06 rv 34+1

tiikeriankka
hörhö
Viestit: 2024
Liittynyt: 02 Loka 2006, 23:58
Viesti:

Viesti Kirjoittaja tiikeriankka » 20 Tammi 2007, 14:19

Pakko laittaa tähän aiheeseen liittyvä havainnekuva, kun juuri viime yönä mies otti Pyrystä tällaisen:

http://img248.imageshack.us/img248/3742 ... aniur4.jpg

eli vaikka laittaa sänkyyn normaalisti kyljelleen nukkumaan, kääntyy itse poikittain ja sitten väkisin vänkää pään taakse, naama vielä tiiviisti pinnasuojusta vasten. Käydään toki aina välillä korjaamassa asentoa, mutta palaa aina samaan... Vetää myös päivisin päätä taakse ja fysioterapeutti suosittelikin niskanvenytysliikkeitä.

Mutta minäkin jään odottelemaan tietoa, että mitä tehdä, jos tämä jatkuu vielä myöhemmällä iällä.
Tiikeriankka + pojat 110606 (24+1)
a = Pyry: 790 g, 33 cm
b = Onni: 810 g, 33 cm

rajala
seniori
Viestit: 251
Liittynyt: 09 Touko 2006, 23:39
Viesti:

Viesti Kirjoittaja rajala » 20 Tammi 2007, 21:10

Kuva kertoo todellakin paremmin kuin tuhat sanaa :D :D :D
Laura 18.12.02 rv 32+5
Petteri 28.3.06 rv 34+1

rajala
seniori
Viestit: 251
Liittynyt: 09 Touko 2006, 23:39
Viesti:

Viesti Kirjoittaja rajala » 20 Tammi 2007, 21:40

En päässytkään korjaamaan, joten vielä yksi lisäys :oops: . Pystyssä ollessa Lauran pään asento ja hallinta on normaali. Mutta esim. kuperkeikan tekeminen oli pitkään hankalaa ja pään asento piti auttaa oikeaan ennen kuperkeikkaa. Mutta ainakin vuoden kuperkeikka on onnistunut itsenäisesti.
Laura 18.12.02 rv 32+5
Petteri 28.3.06 rv 34+1

Ritva-Liisa Seppänen

Viesti Kirjoittaja Ritva-Liisa Seppänen » 21 Tammi 2007, 22:59

Lauran osalta tilanne on jo varmasti ok, en usko että on mitään ongelmaa. Nukkuessa pään hallinta on vaikeaa. Olen nähnyt sellaisia niskatukia lapsille, sellaisia joissa päissä on eläinten päitä. Siis niskatuki lapselle voisi automatkoilla auttaa päätä pysymään hyvässä asennossa.

Vauvalla, joka vetää sängyssä nukkuessa päätä taaksepäin pitäsi tarkistaa, että niskassa ei ole ylimääräsitä jäntevyyttä muissakin tilanteissa. Muuten voi olla, että lapsi hakee esim parempaa hengitystä tms. Lapsen pään asentoa voi yrittää korjata ohjaamalla koko vartaloa koukkuun (sikiöasentoon päin) ja leukaa rintaan. Koko ajan ei voi olla korjaamassa lapsen asentoa enkä mielelläni suosittele, että kovin lasta pakattaisiin erilaisilla tuilla niin, ettei lapsi itse voi vaihtaa asentoa.

Kuperkeikka on jo vaativa taito. Usein lapsen päätä joudutaan ohjaamaan aluksi. Se on aivan normaalia.

Ritva-Liisa Seppänen

Viesti Kirjoittaja Ritva-Liisa Seppänen » 21 Tammi 2007, 23:00

Siis tarkoitan niskatukea nukkuessa automatkoilla tietenkin.

tittelituure
seniori
Viestit: 447
Liittynyt: 17 Helmi 2006, 00:41

Viesti Kirjoittaja tittelituure » 21 Tammi 2007, 23:57

Jäin miettimään tuota kommenttia, että vauvalla pitäisi tarkistaa, ettei niskassa ole ylimääräistä jäntevyyttä muissakin tilanteissa. Meillä Leevi nukkui lähestulkoon aina ja nukkuu edelleen usein samanlaisessa asennossa kuin Tiikeriankan Pyry. Leevi on tällä hetkellä 1v 2kk ja oppinut kävelemään jo 10½kk iässä (ei ole keskonen kuin painoltaan, kun 39+5 syntynyt, mutta SGA-vauva 2485g) sekä muutenkin motorisesti ketterä ja taitava (mm. kävelee jo nyt varpaillaan usein - minkä aloittanut ihan vasta eli ei ole oletettavasti kai kyse varvistamisesta). Me myös aluksi yritimme korjata asentoa, mutta ihan hetken päästä kääntyi takaisin samaan asentoon. Leevi kyllä paljon edelleen seisoessaan ja istuessaan alkaa "katsella kattoa" ja vetää selkää kaarelle. Toisaalta meillä kyllä on hengityksen kanssa ollut hieman ongelmia ja kuorsaakin nukkuessaan usein. Jäin vain miettimään, että voiko meillä olla niskassa ylimääräistä jäntevyyttä vai olisiko se jo ilmennyt motoriikan kehityksessä "haittaavasti" tämän ikäisellä?

Ritva-Liisa Seppänen

Viesti Kirjoittaja Ritva-Liisa Seppänen » 22 Tammi 2007, 10:55

Tarkoitan sellaista jäntevyyttä niska-hartiaseudussa, että se haittaa kehitystä ja näkyy kyllä jo ennen puolta vuotta motoriikassa. Esim. selältä vatsalle kääntyminen voi vaikeutua ja lapsi ehkä kaatuu vatsamakuulta takaisin selälle. Lapsesi on siis jo ohittanut tämän iän. Hän on esimerkki siitä, ettei pään taakse vetämisellä tarvitse olla mitään pitkäaikaista merkitystä. Jos lapsella on merkitsevää ylijänteyttä niskassa, on lapsen liikkuminen muutenkin varmasti yksipuoleista ja jähmeää.

Vastaa Viestiin